Politiikka, järjestötoiminta

Jos ette saa kiellettyä alkoholin mielikuvamainontaa, laskekaa sitten alkoholin oston ja nauttimisen ikärajaa.

Tässä jokin aika sitten istui työryhmä, jonka raportissa päädyttiin siihen, ettei alkoholin mielikuvamainontaa tule Suomessa kieltää, tai edes millään lisäkeinoin rajoittaa (ks. www.stm.fi). Työryhmän arvion mukaan mielikuvamainonta ei saa ketään juomaan, tai jos se vaikuttaakin, ei voida mitata, kuinka paljon. Eli voi olla, ettei se kovasti vaikutakaan. Siis nuoriinkaan.

Jos ette saa kiellettyä alkoholin mielikuvamainontaa, laskekaa sitten alkoholin oston ja nauttimisen ikärajaa.

Tässä jokin aika sitten istui työryhmä, jonka raportissa päädyttiin siihen, ettei alkoholin mielikuvamainontaa tule Suomessa kieltää, tai edes millään lisäkeinoin rajoittaa (ks. www.stm.fi). Työryhmän arvion mukaan mielikuvamainonta ei saa ketään juomaan, tai jos se vaikuttaakin, ei voida mitata, kuinka paljon. Eli voi olla, ettei se kovasti vaikutakaan. Siis nuoriinkaan.

Oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti hiljattain mietintönsä kunnallisvaalien äänioikeusikärajan alentamisen mahdollisista vaikutuksista.

Väitän, että äänestysikärajan laskeminen olisi tehokkain tapa lisätä demokratiakasvatusta ja -oppimista kouluissa.

Väitän, että suuri osa meistä ei tiedä, mitä nuorisotyöttömyys indikaattorina tarkoittaa. Otsikon lainaus on mukailtu Helsingin Sanomien artikkelista sunnuntailta 25. heinäkuuta. Artikkelissa Suomen suurin työnhakuilmoitus ruotsalainen graffititaiteilija kertoo Ruotsin tilanteesta. Suomalaista vastaavaa esimerkkiä en heinäkuun helteessä onnistunut löytämään. Vastaaviin lausumiin olen kyllä havahtunut usein työttömyystilastojen julkistamisen yhteydessä täällä koto-Suomessakin.

Väitän, että suuri osa meistä ei tiedä, mitä nuorisotyöttömyys indikaattorina tarkoittaa. Otsikon lainaus on mukailtu Helsingin Sanomien artikkelista sunnuntailta 25. heinäkuuta. Artikkelissa Suomen suurin työnhakuilmoitus ruotsalainen graffititaiteilija kertoo Ruotsin tilanteesta. Suomalaista vastaavaa esimerkkiä en heinäkuun helteessä onnistunut löytämään. Vastaaviin lausumiin olen kyllä havahtunut usein työttömyystilastojen julkistamisen yhteydessä täällä koto-Suomessakin.

Lapsuus ja nuoruus ovat kahden vuosisadan ajan olleet julkisen huomion kohteena. Tunnusomaista tälle huomiolle on ollut huolen siivittämä keskustelu siitä, että nuoret sukupolvet ovat edellisiä kehnompia tai eri tavoin vaarantuneita.Huoli lasten ja nuorten tilasta on tavallisesti kytkeytynyt yhteiskuntien tarpeeseen. Historianystävä voi leikitellä kärjistetyillä tarveanalyyseilla: 1800-luvun alussa tarvittiin tykinruokaa ja vuosisadan lopulla työvoimaa kasvavan teollisuuden tarpeisiin.

Se on spämmien poistamista! – huudahti eräs järjestöaktiivi, kun utelin häneltä rasismin vastustamisen mieltä ranskalaisissa järjestöissä. Mitä tämä kuvaannollinen ilmaisu roskapostien hävittämisestä merkitsee tutkijan kenttähavaintona? Miten se näkyy ja kuuluu suomalaiselle tutkijalle, jolle ranskalainen yhteiskunta on samaan aikaan vieras ja tuttu – katsottiinpa asiaa sosiaalisten suhteiden, kulttuuristen käytäntöjen tai politiikan näkökulmasta?

Yli kaksi vuotta jatkunut yhteistyöhanke Suomen ja Saksan ministeriöiden välillä on päättynyt. Kahdenvälinen hanke liittyi nuorten osallistumisen vahvistamiseen paikallistasolla. Ministeriöiden välisten kontaktien lisäksi myös nuoret, nuorisojärjestöt ja tutkijat kohtasivat. Syntyi kirjoituksia, vaatimuslistoja, kehittämisaihioita ja Valitusfestarit-tyyppisiä sosiaalisia innovaatioita.

Kunnissa ei toteudu hallituskauden tavoite osallisuuden edistämiseksi

Minä väitän, että kunnat eivät ole vielä täyttäneet hallituskauden lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tavoitetta, jonka mukaan jokaisen kunnan tulee järjestää aktiivinen lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä vuoteen 2010 mennessä. Hyvin suuressa osasta kunnista ei vielä järjestelmää ole luotu tai se on vajavainen.

Väitän, että Suomen talouspoliittinen eliitti unohtaa nuorisotyöttömyyden. En kuitenkaan tarkoita sanoa, että tunnuslukuja ei seurattaisi tai että teemaa ei pidettäisi esillä. Unohtaminen tapahtuu priorisoinnin kautta. Ja tällä hetkellä jo pitkään on ollut vain yksi pääteema, jonka ympärille Suomen taloudellinen selviäminen, kestokyky, kilpailutalous kiedotaan. Tarkoitan työurien pidentämistä ja eläköitymiskysymystä.