Politiikka, järjestötoiminta

Miksei nuorten anneta ajatella itse? Syitä ja toivonpilkahduksia

Kaikissa 20 pilottikunnassa päättäjät tiesivät lähes kaikkien kunnan asioiden olevan myös nuorten asioita. Kuitenkin vain viidessä kunnassa nuoria kuultiin. Eräs päättäjä totesi päivittäin ajattelevansa, mikä on esimerkiksi opiskelijan/oppilaan parhaaksi. Lisäksi hän kertoi keskustelevansa kotona lapsensa ja hänen ystäviensä kanssa asioista, jotka koskevat heitä. Miksei 15 kunnissa kuulla nuorten ajatuksia kootusti virallisten päätöstentekoprosessien yhteydessä? Eräässä kunnassa päättäjät totesivat, että toisinaan nuorten mielipiteitä ei oteta huomioon käytännön syistä.

Nuorten ja päättäjien kontaktipintojen kirjo, kuulemisjärjestys ja oppilaskuntien uusi asema

Läänien peruspalveluarvioinnissa kysyttiin kunnilta vuonna 2007, mitä nuorten kuulemis-, vaikuttamis- ja aloitekanavia nuorilla on kunnassa käytettävänään. Kävimme Nuorten vaikutusmahdollisuuksien arviointihankkeen puitteissa 20 pilottikunnassa paikan päällä tarkastelemassa, missä kunnossa nämä kuulemisen kanavat olivat. Arvioinnin menetelmänä käytettiin kyselylomaketta sekä nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuuspäivää. Kävi ilmi, että monessa kunnassa nuorten arvioimana lista vaikuttamisen kanavista näytti kovin erilaiselta kuin mitä viranhaltijat olivat nimenneet.

Nuorten puhetta kuraattoreista

Porvoolaisten nuorten mielestä ”Nuorten mielenterveys on hälyttävässä tilassa, ja sen vuoksi pitäisi tehdä mahdottomasti töitä! ”. Mitä muuta nuoret kertoivat terveydenhoitopalveluista nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuuspäivinä 20 pilottikunnassa? Nuorethan valitsivat itse ne teemat, joista halusivat päättäjille puhua. Noin kymmenessä kunnassa kahdestakymmenestä nuoret ottivat puheeksi nuorten terveys- ja mielenterveyspalveluihin liittyviä aiheita.

Loputonta vaatimista?

Olimme kiertäneet jo kuusitoista kuntaa, kunnes Ranualla 6.10.2008 asia varmistui. Se on mahdollista: kunnat voivat onnistua nuorten vaikutusmahdollisuuksien järjestämisessä. Ihan tavallinen kunta, ihan tavallisten nuorten kanssa, ihan tavanomaisella nuorten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia mahdollistavalla toiminnalla. Ei ole niin, että kunta saa tehdä mitä tahansa ja edelleen nuoret valittavat mahdollisuuksiaan. Ei ole niin, että nuoret saavat tehdä mitä tahansa ja heitä ei edelleenkään kuunneltaisi.

Mitä nuorilta voi odottaa? Nuoret kuntalaisina tai kansalaisina.

Ote Juhlapuheesta Suomussalmen kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2008

Nuoret kuntavaikuttajina?

Teemasarjassa tutkija Anu Gretschel matkustaa ympäri Suomen arvioiden nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksia ja paikkoja eri näköisissä ja kokoisissa kunnissa.

Mitä nuorilta voi odottaa? Nuoret kuntalaisina tai kansalaisina. »
Anu Gretschel (23.12.2008)
 

Loputonta vaatimista? »
Anu Gretschel (23.12.2008)
 

Keitä kuullaan? Lasten oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Suomessa YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden avaus järjestettiin 20. marraskuuta Säätytalolla, Helsingissä. Seminaarin tavoitteena oli herättää keskustelua lasten oikeuksien eri osa-alueiden toteutumisesta Suomessa sekä tehdä itse sopimusta näkyvämmäksi.

Nuoret ovat POP – myös kuntavaalien jälkeen

Nuorten tekemiset ja tekemättä jättämiset, ajatukset ja asenteet ovat median kestosuosikkeja. Vaalien alla keskustelu terävöityy ja vahvistuu; saadaanko nuoria mukaan politiikkaan ja ehdokkaiksi, käyvätkö he vaaliuurnilla ja kenelle he äänensä kantavat? Tuntevatko he poliittista päätöksentekojärjestelmää? Ovatko he ylipäätään kiinnostuneita yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta? Entäpä oman kuntansa palveluista?

Kukapa nyt ei nuorten asialla olisi?

Nuorten etujen puolustajilla tuntuu olevan selkeä näkemys nuorten tuntemuksista ja siitä, mitä nuoret haluavat. Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon muun muassa siitä, että nuoret voivat pahoin ja että he tahtovat parempia vaikutusmahdollisuuksia ja säilyttää nuorisotilat. Näissä väittämissä on varmasti hyvin paljon totta. Mutta entäpä kun katsotaan tilastoja: 74 % nuorista ei nuorisobarometrin mukaan ole käyttänyt nuorisotyön palveluja – eikä näistä suuri osa edes halua.

Kuunnellaan myös tunteita

”Mitä kuuluu?” -Nuorisobarometri 2008 julkaistiin syyskuun alussa, ja se on tarpeellinen tietolähde kaikille päättäjille, sillä varsinkin pitkittäistutkimuksena se kertoo kattavasti elinympäristömme kehityssuunnista ja siitä, miten nuoret ne kokevat. Terveessä yhteiskunnassa annetaan arvo ihmisten kokemuksille ja ihmisten henkilökohtaisille mielipiteille eikä ainoastaan ”asiantuntijoille”.

Sivut