Nuorisotyö

Leena Suurpää kannustaa aloitteellisuuteen nuorisolain uudistuksessa: miten ja miksi nuorisolakia pitäisi uudistaa?

Evaluutiotutkimuksen yksi keskeinen ongelma on se, että vaikka itse tutkimusraportti olisikin tehty kunnolla, kukaan ei hyödynnä sitä.

Oi nuorisotyö! Kohta 15 vuotta toimialan kanssa seurusteltuani kuulen edelleen tuttuja viestejä: alan identiteettiä pitäisi vahvistaa.

Kiusaaminen on luonteeltaan piiloinen ja monimuotoinen ilmiö, josta usein tunnistetaan vain jäävuoren huippu – ja sekin monesti liian myöhään. Kiusatuksi tuleminen voi traumatisoida pysyvästi. Yksi kiusaamisen muoto ei ole toista lievempi, vaan kaikenlainen kiusaaminen jättää jälkensä. Kiusaamisilmiön tunnistaminen, siihen puuttuminen, kiusatuksi tulleiden jälkihoito sekä kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ovat kaikkien aikuisten ja kasvattajien velvollisuuksia.

Tuntuu, että Suomen poliittisen järjestelmän monet toimijat ovat tällä hetkellä hiukan hukassa, nuorisopolitiikka siinä ohessa. Hallitusosapuolet kirjoittivat oivan – jopa luovan – moniäänisen hallitusohjelman. Siinä on muutaman elvytysvuoden jälkeen varottu nuorisopuolen drastisia säästöjä ja monet selkopointit tukevat nuorisopolitiikkaa, lukuun ottamatta kuntapuolta. Hallitusriihi onkin uusi vaihe – kylmiä puheita liikkuu!

Nuorisotyöstä saa yleiskuvan nopeimmin ja varsin kattavasti surffailemalla alan organisaatioiden nettisivuilla: hyödyllisimpiä tällöin ovat sen eri osa-alueiden esittelyt. Seuraavaksi voi hankkia luettavakseen vastaavia työn käytäntöjä koskevia julkaisuja tai alan yleiskatsauksia, tai erillisiä tutkimusraportteja.

Mielenkiintoisuus ei tunnu vähenevän tällaiselle yhteiskunnallista seurantaa tekevälle tutkijalle. Kysymys nuorisotyön asemasta ja sen merkityksen hahmottumisesta näyttää virittyvän erilaisten mahdollisten kehityskulkujen asetelmassa. Samalla kontekstina ovat Suomen rauhanajan historian suurimmat uudistukset monissa rakenteissa.

Kaupungin nuorisotoimi järjesti nuorten kuulemista varten leirin, joka tuotti osallisuutta ja käänsi politiikkaa nuorten kielelle. Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittinen suunnittelu on lakimuutosten myötä noussut keskeiseksi kehittämisen kohteeksi kunnissa. Se edellyttää uudenlaisia toimintoja ja ehkä uudistuneita asenteitakin. 

Ensiksi haluan onnitella tutkijakollegaa upeasta väitöskirjasta! Aion suositella sitä kaikille. Se on kuin dekkari: mukaansatempaava, helppolukuinen, hyvin kirjoitettu. Aiheesi, arkipäivän rasismi kouluissa, on mitä ajankohtaisin, vaikea ja vaiettu.