Nuorisotyö

Nuorisotyöpäivillä Jyväskylässä FM, tutkija Anne Pässilä ja minä pidimme työpajan kulttuurisesta nuorisotyöstä ihan vain harrastuneisuudestamme aiheeseen. Työpajassamme Kulttuurinen nuorisotyö toimijalähtöisenä pedagogisena innovaationa oli nelisenkymmentä kulttuurisen nuorisotyön tekijää eri puolilta Suomea. Meidän työpajan vetäjien intohimona on kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen työmuotona.

Sinä kulkija kuustoistavuotias, tämä särki sun sisimpäsi

Nuorisotyötä on tehtävä
Niin tekee myös MC Kipinä
Tästä lähtee vipinä
ja loppu se saatanan kitinä

Mahikset meni, avarttia pukkaa
päihdeputkessa suunnan hukkaa

mut välii hei

Tämä on NOT NOT NOT NOT musiikkia
koska tahdomme yhdessä pelastaa maailman

Dags att undra bara
vad kostar osallisuuskilo idag

Alfred Salmelan esipuhetta mukaellen teoksesta Etiikan alkeet 1931.

Tämä kirja on tarkoitettu poistamaan nuorisotyön oppikirjan puutetta seminaareissamme, joissa tätä ainetta opetetaan.

Tämä kirja on suunniteltu siten, ettei se liiaksi rajoita opetuksen järjestämistä, vaan on helposti käytettävissä erilaistenkin suunnitelmien mukaan, mahdollisesti joitakin kohtia poisjättäen ja toisia tehostaen.

Monikulttuurisuus on arkista anarkiaa.
Se haastaa nuorisotyön perustaa.
Pistää sen pohtimaan,
ketä nuorisotyö oikeasti kiinnostaa,
keitä sillä halutaan tavoittaa,
mitä avoimuudella oikeasti tarkoitetaan,
millaista nuoruutta sillä tuetaan,
keitä nuorisotoiminnassa kuunnellaan,
miten toiminnasta ilmoitetaan,
millaisten tyttöjen kanssa toimitaan,
miten vanhempien kanssa toimitaan,
mitä ohjaajilta vaaditaan,

Toi hevi (Christian Wentzel vetää aluksi uskottavan hevi-rumpusoolon) tiivistää paljon tämän kirjan sisällöstä: kirja on ajatuksiltaan tinkimätön, siinä on asennetta ja se on lisäksi rohkea avaus nuorisotyön eri toimijoiden väliseen vuoropuheluun.

Nuorisotyön verkostoitumisen kymmenen teesiä Soanjärveä (2007) mukaillen:

Nuorisotyötä on tehtävä

Älykkyyden puute on merkille pantava piirre suomalaisissa, mikäli on uskottava naapurimaidemme stereotypioita meistä, ja miksi emme uskoisi. Ruotsalaisille olemme huonolla viinapäällä varustettuja sympaattisia maalaisserkkuja, joiden ylivertaisuus liittyy ruumiilliseen voimaan ja seksuaaliseen kestävyyteen – ei ehkä niinkään seksuaaliseen viehätysvoimaan ja älylliseen henkevyyteen. Venäläisten mielestä rehellisyytemme on mennyt äärimmäisyyksiin, joka lähentelee tyhmyyttä. Olemme helposti juksautettavissa olevia hyväntahtoisia hölmöjä.

Kuopion yliopiston, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Nuorisotutkimusverkoston ja yhdentoista kirjoittajan yhteistyön tuloksena on juuri nähnyt päivänvalon artikkelikirja otsikolla Nuorisokasvatuksen teoria – perusteita ja puheenvuoroja. Kirjan lähtökohtana on kirjoittajien yhteisymmärrys nuorisokasvatuksen teorian puuttumisesta kasvatustieteellisestä teoriavalikosta sekä tilanteen korjaamisen välttämättömyydestä.

Elämme monenlaisissa tiloissa. Eri elämänvaiheissa jotkut tilat ovat toisia tärkeämpiä. Osa tiloista on ikäneutraaleja, osa liittyy kulloinkin elettävään elämänvaiheeseen, kuten päiväkoti, koulu tai vanhainkoti. Joihinkin tiloihin syntyy henkilökohtainen suhde, jonka seurauksena tila koetaan itselle tärkeäksi. Tällaisen suhteen muodostuminen on hyvin yksilökohtaista. Yhdelle tärkeä tila voi toiselle olla täysin neutraali tila, joka ei herätä mitään tuntemuksia, tai peräti vastenmielinen. Osa tiloista onkin vain paikkoja, joita käytetään tai joissa viivähdetään hetki tai joiden läpi kuljetaan kiinnittämättä sen enempää huomiota tilaan. Usein tilaan myös suhtaudutaan naivisti pohtimatta siihen sisältyviä valtarakenteita tai hierarkioita. Kuitenkin sillä on merkitystä, kuka tilaa voi käyttää, miten hän voi käyttää tilaa, kenellä on oikeus tehdä tilaa koskevia päätöksiä tai kenen mielipiteitä tilasta kuunnellaan.