Nuorisotyö

Yhteisen kentän eriävät intressit

Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät -kirjassa käsitellään näiden ammattialojen yhteistä työkenttää nuorten parissa. Kirja avaa keskustelua nuorisotyön ja sosiaalityön yhteisyydestä, yhteistyöstä ja erillisyydestä. Pohdin tässä kirjoituksessa erityisesti ammattialojen eroavuuksia. Itse en ole saanut nuorisotyön enkä sosiaalityön koulutusta, vaan olen sosiologi ja tutkija. Sosiologin ei tarvitse työskennellä ”oikeissa töissä” ja pitää siten yllä ”kenttätuntumaa”, koska sosiologi-ammattia ei ole olemassakaan. Toisaalta ei kannata leijua jossain käsiteavaruudessakaan, vaan tutkimusta tehdään pitkälti reaalimaailman puitteissa. Tutkimukseni lasten ja nuorten parissa tehtävästä moniammatillisesta auttamistyöstä sekä lapsi- ja nuorisopolitiikasta ovat kuljettaneet minua sosiaalityön ja nuorisotyön ytimiin ja laitamille. Tällaisesta näkökulmasta siis kirjoittelen.

Nuoriso- ja sosiaalityön jaetut kentät Nuoret yhdistävät, perinteet erottavat?

Marraskuussa julkaistiin artikkeleista koostuva kirja Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät. Tässä Mirja Määtän luotsaamassa kolumnisarjassa kirjaa kommentoivat niin sosiaalityön kuin nuorisotyön tutkijat ja ammattilaiset, kirjaan kirjoittaneet ja sen lukijat.

Nuorisotyöntekijä on esimerkki - ympäristöasioissakin

Väitän, että halusitpa tai et, niin hakeutuessasi nuorisotyön ammattilaiseksi olet väistämättä mallina lapsille ja nuorille – ympäristöasioissakin. Se mitä teet ja miten teet, on merkityksellisempää, kuin se, mitä sanot.

Lakien ja rakenteiden uudistukset etenevät – johonkin

Vuoden 2009 esitys nuorisolain muutoksesta  lisää lain mainitsemiin nuorisotyön palveluihin kunnissa erityisnuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan (ilman ilmausta ”tarvittaessa”), nuoria palveluihin tukevan etsivän nuorisotyön, sekä monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston. Jälkimmäisessä lakiesityksessä on tarkentavia kuvailevia säädöksiä, samoin kuin nuoria koskevien tietojen luovuttamisesta.

Tilannekatsaus nuorisotyöhön

Syksyn 2009 kuluessa luonnostelen näkymiä nuorisotyön asemaan Suomessa. Pyrin kirjoittamaan tänne Kommenttiin huomioita nuorisotyötä koskevista tiedoista eri alueilta sitä mukaa, kun käyn myös puhumassa alan toimijoille ja toivoakseni myös kuulemassa heidän näkemyksiään tilaisuuksissa eri puolilla Suomea.

Nuorisotilojen äärellä

Aikuiset jäsentävät ja säätelevät nuorten vapaa-aikaa monin tavoin, tai ainakin pyrkivät näin tekemään. Nuorten aikaa jäsennetään esimerkiksi erilaisin kotiintuloajoin tai säätämällä nuorten käyttämille palveluille tiettyjä aikaraameja. Nuorten tiloja säädellään myös erilaisin keinoin, vaikkapa rajaamalla osan tiloista vain täysi-ikäisille. Nuorisotilat taas ovat vain nuorille. Aikuiset myös antavat nuorten vapaa-ajalle erilaisia moraalisia tulkintoja.

Tilastoimatonta tasa-arvoa?

Suomi on perinteisesti nähty tasa-arvon mallimaana, vaikka ristiriitaisia tietoja todellisesta tasa-arvotilanteesta ilmaantuu lähes päivittäin. Suomea pidetään maailman toiseksi tasa-arvoisimpana maana valtiollisten satsauksien osalta (HS 27.10.2009), mutta silti naisten uutisoidaan jäävän edelleen huippupalkoissa reilusti jälkeen miehistä (HS 5.11.2009). Tilastokeskuksen mukaan tilanne palkkaeron osalta ei ole muuttunut juurikaan 2000-luvulla.

Mopoilu on kivaa jos osaa ajaa

mopo.jpg / mopo.jpg
Tuunauskilpailuun lähetetty mopokaunotar.

Sukupolvien kohtaamisia koleassa syksyssä

Syksyn käynnistymisen huomaa kalseiden ilmojen lisäksi vilkaisemalla omaa (sähkö)postilaatikkoaan. Tasaisesti täyttyvä inbox on merkki siitä, että seminaarien järjestäjät, yliopistojen opetushenkilökunta ja nuorisoalan ihmiset ovat palanneet töidensä pariin. Tämä tietää reipastuvaa työtahtia myös tutkijalle.

Sivut