Nuorisotyö

Nuorisolakia ollaan uudistamassa. Sen tiimoilta kutsuimme kirjoittajia pohtimaan Kommenttiin, mitä nuorisolaille olisi tehtävä, mikä nuorisolaissa toimii, mikä mättää ja ennen kaikkea, mitä kaikkea nuorisolain uudistamisessa tulisi ottaa huomioon. Tavoitteena on, että uusi nuorisolaki astuisi voimaan jo vuoden 2016 alussa. Näin helmikuussa 2015 asiaa katsoen lakiuudistusprosessi on nopeatahtinen ja napakka.

Nuorisolakia luetaan jonkinlaisena ei-toiminnallisina ja staattisina saavutettujen etukonventioiden ja virallisten toimijuuksien luettelona.

Ei ole tärkeää, kenen tuottamana nuoren tarpeeseen vastataan vaan se, että hänelle vastataan.

Nuorisolaki luo valtakunnallista katsetta rakenteellisesti hyvin erilaisilla paikkakunnilla asuvien nuorten hyvän elämän varmistamiseksi.

Nuorisolaki on yhä puitelaki eli velvoittavuudeltaan heikko. Siihen tulisikin lisätä sidoksia muihin säädöksiin.

Toiveena laki, joka turvaisi ja vahvistaisi nuorisotyön asemaa pilkkoutuvassa kuntakentässä.

Nuorisonohjaajana voi olla elämäntapaopettaja, jonka tehtävänä on koulussa antaa nuorille tukea ja keinoja arjen hallintaan.

Nuorten näkökulma on saatava keskiöön säädöksissä ja palvelujen saatavuuden arvioinnissa.

Miten voi ottaa kantaa, jos ei tajua, mihin pitäisi ottaa kantaa?

Ryhmä Humakin opiskelijoita teki lopputyönä kansalaisaloitteen nuorisotyön saamisesta kouluihin valtionavustuksella.