Kunnat eivät ota huomioon suurinta käyttäjäryhmäänsä

Kunnissa ei toteudu hallituskauden tavoite osallisuuden edistämiseksi

Minä väitän, että kunnat eivät ole vielä täyttäneet hallituskauden lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tavoitetta, jonka mukaan jokaisen kunnan tulee järjestää aktiivinen lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä vuoteen 2010 mennessä. Hyvin suuressa osasta kunnista ei vielä järjestelmää ole luotu tai se on vajavainen.

Lasten ja nuorten ääni ei kuulu kuntien peruspalveluissa

Miksi kuntien pitäisi kehittää lasten ja nuorten osallisuutta? Kuntien menoista lähes puolet koskee lapsia ja nuoria välittömästi tai välillisesti. Tämän näkökulman valossa olisi kohtuullista ottaa huomioon lapset ja nuoret kunnan peruspalveluita kehitettäessä. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Osallisuus on aikuisille itseisarvo. Niin sen pitäisi olla myös lasten ja nuorten kohdalla. Kuntalaissa sanotaan, että kuntalaisten tulee voida vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia siinä missä aikuisetkin. Kehittämällä lasten ja nuorten osallisuutta täytetään lain vaatimat velvoitteet sekä toteutetaan hallituskauden lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tavoitetta.

Lasten ja nuorten osallisuus kunta-organisaatiossa ilmenee muun muassa oppilaskuntatyössä, nuorten vaikuttajaryhmissä ja nuorisotalojen tilatoimikuntien työssä. Osallisuuden kehittämistä voidaan verrata rahan tallentamisena pankkiin. Mitä enemmän rahaa laitat, sitä turvatumpaa tulevaisuutesi on. Lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka huolehtivat yhteisönsä jäsenistä ja hyvinvoinnin kehittämisestä.

Osallisuuden kehittämiseksi julkaistaan opas kunta-organisaatiossa toimiville opettajille, nuoriso-ohjaajille ja muille asiasta kiinnostuneille toimijoille. Osallisuuden taloa rakentamassa -opas auttaa kuntia käynnistämään ja kehittämään lasten ja nuorten osallisuutta rakenteista itse toimintaan. Osallisuuden kehittämistä voidaan verrata talon rakentamiseen. Talo pitää rakentaa hyvistä raaka-aineista tukevalle pohjalle, jotta kokonaisuus ja toimivuus pelaisi. Näin on myös osallisuudessa. Osallisuustalo tarvitsee tukevan peruskallion, hyvät esivalmistelut ja maaperän. Osallistavan maaperän ollessa kunnossa, voidaan lähteä kehittämään talon runkoa, osallisuuden eri huoneita ja toimintoja. Kokonaisuuden toimivuudesta huolehtii talon katto, joka kuvaa koordinaatiota. Elementtien kuntoon saattaminen varmistaa toiminnan pysyvyyden, jota eivät tulevaisuuden myrskyt ja päätökset pysty kaatamaan.

Osallisuuden taloa rakentamassa -opas on ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Opas esitellään Järjestö- ja nuorisotyö nyt! Yhteisöjä kehittämässä -opinnäytetyöseminaarissa 27.4.2010. Seminaari järjestetään Helsingissä Balderin salissa (Aleksanterinkatu 12).

Osallisuuden taloa rakentamassa -oppaan julkaisee Varsinais-Suomen Elinkeinokeskus syksyllä 2010. Oppaan tavoitteena on vauhdittaa kuntien työtä osallisuuden kehittämiseksi tulevien vuosien aikana.

Maija Koivu

Lisätietoja oppaasta saa Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksesta Erik Häggmanilta erik.haggman@ely-keskus.fi ja oppaan kirjoittajalta Maija Koivulta maija.koivu@sastamala.fi