Nuoret tarvitsevat onnistumisia aidoista vaikuttamistilanteista - Osallisuus-seminaari yhteisöpedagogiopiskelijoiden silmin

Osallistuimme Lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla -seminaariintiistaina 24.3.2011 Savoy-teatterissa. Ryhmämme on erikoistumassa kansalaisvaikuttamiseen ja olemme perehtyneet osallisuusteemaan opintojen ja osin myös opinnäytetöiden merkeissä.

Opiskelijan näkökulmasta seminaarissa esiintyi useita mielenkiintoisia puhujia nuorisotutkijoista ministereihin. Myös lasten ja nuorten näkökulmaa tuotiin esille erilaisten puheenvuorojen ja esitysten aikana. Eri toimijoilla on oma lähestymistapansa asioihin, mikä tuli esille seminaarissa esitetyistä puheenvuoroista. Keskustelussa esiin noussut aikuisten maailman kiire oli osaltaan saavuttanut myös seminaarin. Opiskelijoina olisimme toivoneet enemmän vuorovaikutusta yleisön ja puhujien välille. Oikea osallisuus vaatii aikaa ja kuuntelemista puolin ja toisin, niin seminaareissa kuin elämässä ylipäätään.

Seminaariin saapuneet ministerit kertoivat omia näkemyksiään lasten ja nuorten kunnasta ja osallisuudesta. Opiskelijana oli mielenkiintoista päästä kuulemaan heidän ajatuksiaan. Olisi ollut toivottavaa, että ministereillä olisi ollut enemmän aikaa kuulla yleisöä, sillä päivän aikana esiin nousi monia hyviä kehittämisehdotuksia lasten ja nuorten osallisuudesta sekä päätöksenteosta.
 
Nuoret olivat osana seminaaria: sekä yleisössä että chatissa. Nuorilta tuli monia hyviä kommentteja, jotka olisivat kaivanneet enemmän aikuisten huomiota. Chatin kautta huomasi, että nuoret ja aikuiset puhuvat eri kieltä. Esimerkiksi nuorten ilmaisu ”trollaaminen” ei avautunut aikuisille, ja nuoret eivät puolestaan tienneet mitä ”konkreettisuus” tarkoittaa. 
 
Yleisön joukosta puhuneet nuoret olivat tottuneet vaikuttamaan, ja se näkyi heidän puheenvuoroissaan. Mielenkiintoista olisikin miettiä, kuinka myös sellaiset nuoret saadaan mukaan, jotka eivät halua vaikuttaa perinteisten kanavien kautta.
 
Nuorten Ääni -toimituksen Ina Mikkonen korosti puheenvuorossaan nuorten halukkuutta vaikuttamiseen. Hän nosti myös esille luovien vaikuttamismahdollisuuksien merkityksen. Perinteiset vaikuttamiskanavat eivät innosta kaikkia nuoria osallistumaan. Myös nuorten edustaja Santeri Lohi nosti esille nuorten vaikuttamisen ja siitä saatavien kokemusten merkityksen. Ei riitä, että esimerkiksi yhteiskuntaopin ja kansalaistaitojen opettamista lisättäisiin koulussa, koska nuoret tarvitsevat onnistumisen kokemuksia aidoista vaikuttamistilanteista.
 
Seminaarin lopuksi oli paneelikeskustelu. Panelistit toivat esiin kantaa ottavia huomioita. Muun muassa tutkija Tuukka Tomperi kommentoi hienosti koulumaailmaa ja sen käytänteitä. Tiukka opetussuunnitelma ja suomalaisten tapa ohjeistuksen tarkkaan noudattamiseen eivät anna tilaa muiden tärkeiden taitojen harjoittelemiselle koulussa. Osallisuus, yhteisöllisyys, kansalaisaktiivisuus ja vuorovaikutus ovat taitoja, joita ei omaksuta vain niistä lukemalla.
 
Paneelikeskusteluun annetuista tutkijoiden syötöistä erityisesti Nina Mäntylän puheenvuoro lasten ja nuorten oikeuksista herätti ajatuksia. Hän muun muassa kritisoi sitä, kuinka lasten ja nuorten oikeuksiin liittyvä lainsäädäntö ei ole tarpeeksi konkreettinen eikä velvoittava. Esimerkiksi nuorisolain 8 § lasten ja nuorten kuulemisesta ei ole tarpeeksi velvoittava eikä selkeä, jotta osallisuus toteutuisi riittävässä mittakaavassa asuinpaikasta riippumatta kaikkialla Suomessa.
 
Päätöksenteossa ja osallisuudessa sukupolvien välinen vuorovaikutus on merkityksellistä, eikä sitä tulisi jättää liian vähän huomiolle, vaikka laki ehkä antaisikin tällä hetkellä vielä myöten.
 
Yhteisöpedagogiopiskelijana ilahdutti kuulla muun muassa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mainitsevan paneelissa koulumaailman tarvitsevan meitä. Koulun ja opettajien roolin kehittäminen sekä nuorisotyön tuominen kouluun ovat tärkeitä teemoja. Koulumaailma on yksi suurimmista lasten ja nuorten osallisuuden kehittämispaikoista. Lasten ja nuorten aktivoimiseksi ja osallistamiseksi tarvitaan mahdollisuuksia keskustella, kyseenalaistaa, osallistua sekä saada vaikuttaa.
 
Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvetaan kun siihen annetaan tilaisuus. On tärkeää, että kaikkia kuullaan, vaikuttaminen on jokaisen oikeus.
                            
Kirjoittajat ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoita.

* * *
Seminaarin tiedote.

Seminaarin esitelmät tästä.